Tervetuloa Haepakan kennelin kotisivulle!

Dina ja pennut

Dina ja pennut - syntynyt 20.5. 6 urosta ja 2 narttua!

Videoita YouTubessa tästä linkistä

"Ka - haepakkoo männöö Haepakan pointter!"

Parasta lemmikillesi

Kuvia Dinasta - Kuvia Dragosta
Haepakka V-pentue - Pentueen sukutaulu
Amandan esimerkki lintutyöstä syksy 2003 - Ajaxin ensimmäinen Cacib - Allegron lintutöitä keväältä 2001 - Ajax tuli taloon - Kuvia 9.2.2001
Kuvia kesän 2000 pentutapaamisesta - Talvikuvia - A-pentueen tuloksia
Kuvia pentutapaamisesta + muuta - Kuvia ensimmäisestä Haepakka-pentueesta - lisää kuvia

Linkkejä: Ghostmoor's - Puronperän kennel


Webmaster

Free counter and web stats

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pointteri on koirarotu, keskikokoinen seisova kanakoira. Rodun käyttöominaisuudet ovat ulkonäköä tärkeämmät. Pointterit ovat ammattimaisia esiintyjiä. Pointteri on helppo tunnistaa. Teräväpiirteinen laiha runko, jota peittää lyhyt, kiiltävä turkki, muodostaa kauniin siluetin. Rodun säkäkorkeus on jopa 69 cm, joten se on aika kookas. Koirassa ei ole juurikaan ylimääräistä rasvaa, ja siksi se vaikuttaa luisevalta. Sen liikkeet ovat sulavat ja urheilijamaiset. Pointterille on melko helppo opettaa kohtalaiset tavat, mutta tottelevaisuusvaliota siitä tuskin tulee. Tavallisin väritys on valkoinen mustin tai maksanruskein laikuin, mutta laikut voivat olla myös kellertäviä tai oransseja. Se on ystävällinen, lempeä koira, joka tarvitsee aktiiviset omistajat. Pointteri polveutuu espanjalaisista, ranskalaisista ja italialaisista lyhytkarvaisista lintukoirista. Jo 1400-luvulta oleviin maalauksiin on kuvattu pointterin tyyppisiä koiria esim. Italiassa. Todennäköisesti pointterissa on myös englantilaisen seisovan spanielin verta. Espanjasta sotimasta palaavat upseerit toivat 1700-luvun alussa Englantiin raskaita lintukoiria, joita kutsuttiin espanjanpointtereiksi. Niiden arveltiin olevan mastiffien ja vinttikoirien risteytyksiä. Rotua modernisoitiin Englannissa rankasti ja jo 50 vuotta myöhemmin, sanalla pointteri, tarkoitetaan eleganttia, lyhytkarvaista lintukoiraa. Rodun kanta kasvoi voimakkaasti Englannissa 1700-luvun alussa, jolloin siirtyminen lintujen verkkometsästyksestä lennosta ampumisen lisäsi hyvien seisovien lintukoirien tarvetta. Pointterista tuli nimenomaan maata omistavan yläluokan metsästyskoiria. Jo 1800-luvun puolivälin jälkeen pointtereita esiintyi aatelisilla metsästäjillä Suomessakin, ja pointterit olivat Suomen ensimmäisiä puhdasrotuisia koiria englanninsettereiden rinnalla. Englantilaista William Arkwrightia pidetään nykyisin pointterin luojana. Ensimmäiset pointterit Suomeen tuotiin jo 1800-luvun lopulla. Pointsu tarvitsee hyvin paljon liikuntaa ja toimintaa. Nimenomaan niiden pitäisi saada juosta vapaana maastossa, eikä niille riitä ulkoiluksi pelkkä kävelylenkki. Vain maastossa runsaasti liikkuvasta koirasta tulee hyvä metsästäjä. Koiran peruskoulutuksen on oltava, koska riistaintoinen koira on muuten helposti kuuro omistajan kutsuille. Vapauden edellytyksenä on tietenkin myös valvonta, yksin koira ei saa maastossa retkeillä. Liikunnantarvetta voidaan tyydyttää ja kuntoa kohentaa vedättämällä ja pyörän vierellä juoksuttamalla. Laukkaava pointsu ei väsy eikä läähätä kuumassakaan ilmanalassa eikä pitkillä retkillä. Se liikkuu jopa kolmensadan metrin säteellä metsästäjän ympärillä. Sen rakenne on ihanteellinen pitkiä taipaleita varten, ja kestävän luustonsa ja lihastensa ansiosta se on uskomattoman nopea. Tehtävänsä pointsu päättää tyypilliseen, mutta aina yhtä näyttävään seisontaan. Pointteria ei suositella kerrostaloon! Lisäksi on muistettava, etteivät ne ole mitään tarha-tai kytkykoiria, vaan niiden on saatava olla siellä missä niiden perhekin on. Perheessä olisi oltava ainakin yksi metsästäjä, jotta koira pääsee toteuttamaan metsästyvaistojaan. Pointsun turkki on helppohoitoinen ja pysyy terveenä ja kiiltävänä, kunhan sitä harjataan ja pyyhitään säämiskällä silloin tällöin. Pesua turkki kaipaa vain, jos koira on todella likainen. Aina kun koira on juossut maastossa, tarkastetaan silmät, käpälät ja korvat. Tarvittaessa silmät huuhdellaan keitetyllä vedellä tai silmävedellä. Pointsut tarvitsevat kunnon ravintoa. Omistajan kannattaa aina noudattaa kasvattajan ruokinohjeita. Myös rotujärjestö auttaa ongelmissa. Mieluiten kaksi ateriaa päivässä on suositeltavaa. Pointterin keskimääräinen elinaika on 10-14 vuotta. Ei ole kovin mielekästä ottaa pointteria seurakoiraksi. Suomalaiset pointterit ovat lieviä ihosairauksia lukuun ottamatta terveitä koiria. Siitoskoirat on kuitenkin kuvattava varmuuden vuoksi lonkkaniveldysplasian varalta, vaikka kuvaustulos ei vaikuta pentueen rekisteröintiin.