::: lihashieronta.fi - Hierontaa Jorma Rissanen :::

<body> <p align="center">  </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <p align="center">   </p> <font face="AdobeSm" color="#FFFFFF" size="1"><p align="center">  Hieronta Hieronta on elvytysmielessä tehtävää kudosten mekaanista muokkausta. Hieronnassa käytettäviä tekniikoita ovat muun muassa sively, vanutus, taputus ja täristys. Hieronnan vaikutukset ovat moninaiset, pääasiassa kuitenkin vaikuttavat vilkastuttamalla kudosten aineenvaihduntaa. Yleisimmin hierontaa käytetään fyysisistä suorituksista tai tapaturmista seuranneiden lihasten jännitystilojen ja niistä aiheutuneiden kipujen laukaisuun, mutta sitä voidaan käyttää myös eroottisena keinona. Eri puolilla maailmaa ovat erilaiset hierontatekniikat käytössä, muun muassa thaimaalainen thai-hieronta, japanilainen shiatsu, Breema-hoidot, klassinen ruotsalainen hieronta ja virolainen hunajahieronta. Kaikkiaan maailmassa on ainakin 150 erilaista hierontatekniikkaa. Hieronnan otteita ovat sively, hankaus, puristelu, ravistelu, taputtelu ja täristely. Hieronta Klassinen hieronta kuuluu olennaisena osana suomalaiseen terveydenhoidon kulttuuriin. Tarpeesta ja tavoitteesta riippuen hierontamenetelmiä on useita. Klassinen hieronta on perinteistä pehmytosakäsittelyä lihaskireyksien ja -jännitysten laukaisemiseksi. Muokkaamalla lihasta erilaisin ottein aineenvaihdunta tehostuu ja kipu lievittyy, ihon joustavuus paranee ja kudoksen uusiutuminen tehostuu. Hierontaa voidaan käyttää ennaltaehkäisemään vaivoja. Mobilisoivalla hieronnalla käsittely kohdistetaan nivelen tai nikaman ympäristökudoksiin liikkuvuuden lisäämiseksi. Makea kipu on sallittua, mutta tuskaiset tuntemukset eivät edistä elimistön parantavia prosesseja. Siksi on tärkeää, että kerrot tuntemuksistasi hoitajalle. rentouttaa, lievittää lihasjännityksiä ja särkyjä, parantaa nivelten liikkuvuutta, nopeuttaa paranemista, auttaa liikkujan lihashuollossa HIERONTA Hieronta on manipulaatiohoitoa, jonka tarkoitus on rentouttaa, piristää ja virkistää elimistöa sivelemällä, pusertelemalla, hankaamalla ja taputtelemalla kehon pehmeitä kudoksia. HOIDETTAVIA VAIVOJA Hieronnasta uskotaan olevan apua seuraavien vaivojen hoidossa: Ahdistuneisuus, Selkäkipu, Astma, Sivuontelotulehdus, Hermosärky, Sydänvaivat, Kohonnut verenpaine, Ummetus, Lihasjännitys, Unettomuus, Masennus, Verenkiertohäiriöt, Niskasärky, Ylivilkkaus ,Nyrjähdykset, Ärtyvän paksusuolen oireyhtymä, Päänsärky  Urheiluhieronta Säännöllinen harjoittelu kuormittaa lihaksia, niveliä ja nivelsiteitä sekä asettaa kehon toiminnoille erityisvaatimuksia. Hieronnalla voidaan nopeuttaa palautumista harjoittelukaudella ja kilpailusuorituksen jälkeen. Ennen urheilusuoritusta urheiluhierontaa käytetään lihasten aktivointiin. Urheiluhieronnalla voidaan myös ennaltaehkäistä vammojen syntyä lisäämällä lihasten ja jänteiden elastisuutta. Ammattitaitoinen urheiluhieroja osaa valita oikeat tilanteeseen sopivat hierontatekniikat. Samalla urheiluhieroja antaa asiakkaalle ohjeita omatoimiseen lihashuoltoon esim. lihasvenyttelyihin. nopeuttaa palautumista, pienentää vammautumisriskiä, lisää harjoittelun tehoa, rentouttaa, lievittää kipuja  Hieronta on yksi maailman vanhimmista hoitomuodoista. Hieronnan fysiologisia vaikutuksia on tutkittu runsaasti. Tutkimusten perusteella hieronnalla on moninainen vaikutus elimistöön. Hieronnan avulla voidaan edistää laskimoveren virtausta: hieronta laajentaa verisuonia, mistä seuraa lyhytaikainen systolisen ja diastolisen verenpaineen lasku sekä sydämen lyöntitiheyden kiihtyminen. Hieronta nopeuttaa imunesteen eli lymfan nestekulkua. Imunesteen virtaamisen hoitoon on kehitetty aivan oma hoitomuotonsa, lymfaterapia, joka on erikoistunut pelkästään imusuoniston käsittelyyn. Klassinen hierontakaan ei tuota toivottua tulosta, mikäli potilaan lymfajärjestelmässä on jotain häiriötä, esimerkiksi solmukkeiden tukkeumia. Hieronta vaikuttaa myös ihoon lisäämällä hien eritystä ja alentamalla vastusta sähkövirralle. Iho voi välittää tuntemuksia hyvinkin laajalle alueelle, aina sisäelimiin asti. Hieronta helpottaa kipua estäen kipuimpulssien kulun aivoihin tuottamalla tuntoimpulsseja. Hieronta auttaa myös arpeutumisen seurauksena aiheutuneiden kiinnikkeiden pehmittämisessä ja irrottamisessa. Hieronta vaikuttaa ääreishermoston kautta keskushermostoa rauhoittavasti. Hieronnalla on merkittävä vaikutus lihaskudokseen: vaikka se ei suoranaisesti lisää lihasvoimaa, niin harjoitetun lihaksen käsittely auttaa kyseistä lihasta toipumaan rasituksesta nopeammin. Hieronta auttaa työperäisten lihaskireyksien rentouttamisessa. Myös revähdysten ja muiden pehmytkudostraumojen jälkiseurauksia voidaan hoitaa hieronnalla. Historia Hieronta on harjoitettu Lähi- ja Kaukoidässa 3000-luvulta eKr. lähtien, ja 400-luvulla eKr. kreikkalainen lääkäri Hippokrates suositti päivittäistä hierontaa terveyden saavuttamiseksi. Trentin kirkolliskokous antoi vuonna 1563 Pohjois-Italian Trentossa pitkän julistuksen, jonka tavoitteena oli auttaa katolista kirkkoa saamaan takaisin sen uskonpuhdistuksessa menettämä asema. Monien hoitomenetelmien julistettiin olevan lähtöisin paholaisesta, mm. kirurgian, niveltenkäsittelyn ja hieronnan.  Lihashieronta Hieronta on vuosisatoja vanha hoitomenetelmä, ja se on pysynyt lähes muuttumattomana alkuajoista lähtien. Lääketieteellisen tiedon lisääntyminen on kuitenkin muovannut hierontaa tämän hetken tietoja vastaavaksi hoitomuodoksi. Hierojalle hakeudutaan yleisimmin tuki- ja liikuntaelinongelmissa. Yleisiä ovat myös käsiin ja jalkoihin heijastuvat kivut ja puutumiset. Hieroja on lihasperäisten ongelmien asiantuntija. Hän tekee hoitosuunnitelman asiakkaan kanssa käymänsä keskustelun, havainnoinnin ja käsin tutkimisen perusteella. Jos hierojalla on aihetta tutkimuksensa perusteella epäillä, että ongelma ei ole lihasten kireydestä johtuva, hän ohjaa asiakkaansa eteenpäin. Hieronta vaikuttaa rentouttavasti kehoon sekä fyysisesti että psyykkisesti. Se rentouttaa ja normalisoi myös esim. unen laatua. Hierojalla on aikaa kuunnella asiakasta samalla kun fyysinen kosketus aktivoi mielihyvää tuottavaa hormonitoimintaa. Vaitiolovelvollisuus takaa asiakkaan ja hierojan välisen luottamuksellisen suhteen. Kaiken kaikkiaan hieronta on ihmiskehon kokonaisvaltaista hoitamista. Se on ihmisen terveyden edistämistä, ylläpitämistä ja korjaamista, sekä kipujen ehkäisyä ja helpottamista hieronnan keinoin.  Lihaskudokset Ihmisen lihaksia selkäpuolelta, pohkeissa sijaitsevat Gastrocnemius -lihakset punaisella Ihmisen lihaksia selkäpuolelta, pohkeissa sijaitsevat Gastrocnemius -lihakset punaisella Lihaskudos on yksi neljästä kudostyypistä. Muut kudostyypit ovat epiteeli-, tuki- ja hermokudos. Lihaskudoksen tärkein tehtävä on supistuminen. Lihassupistusta tarvitaan kaikissa kehon liikkeissä kuten käsien nostamisessa ylös, hengittämisessä ja sydämen lyönnissä. Lihaskudoksia on olemassa kolmenlaisia: Sileää lihasta on pääasiassa sisäelinten seinämissä, mutta se voi myös muodostaa erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas. Sitä hermottaa autonominen hermosto, joten lihasten tahdonalainen liikuttaminen ei ole mahdollista. Sydänlihas, jota on ainoastaan sydämessä. poikkijuovaiset lihakset eli luustolihakset tai luurankolihakset ovat tahdonalaisesti ohjattavia lihaksia, jotka mahdollistavat kehon ja sen eri osien liikkeet. Ne kiinnittyvät yleensä jänteiden välityksellä luihin. Sileän lihaksen solut ovat yksitumaisia ja muodoltaan sukkulamaisia. Supistumiseen vaadittava signaali tulee pääosin autonomisesta hermostosta. Yksi lihassupistus voi kestää huomattavasti pidempään kuin poikkijuovaisissa lihaksissa — jopa 5s. Sen supistuminen on kuitenkin hitaampaa kuin poikkijuovaisen lihaskudoksen. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi suolistossa, verisuonissa, sappitiehyissä, virtsajohtimessa ja kohdussa. Sileästä lihaskudoskesta voi muodostua myös erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas. Sydänlihaksen solut ovat kiinnittyneet toisiinsa ohuiden ns. kytkylevyjen avulla, muodostaen verkkomaisen rakenteen. Sydänlihassolut supistuvat ilman hermoja tahdistinsolujen avulla. Tahdistinsoluista impulssi leviää kytkylevyjen aukkoliitosten kautta kaikkiin sydänlihassoluihin. Sydänlihasta voi pitää tavallaan poikkijuovaisen ja sileän lihaksen välimuotona, koska rakenteeltaan sydänlihassolut muistuttavat poikkijuovaisia lihassoluja, mutta se on sileiden lihassolujen tapaan hyvin väsymätön. Luustolihakset ovat rakentuneet pitkistä sylinterimäisistä lihassoluista eli lihassyistä. Supistuminen tapahtuu tahdonalaisesti. Tästä lihastyypistä käytetään myös nimitystä poikkijuovainen lihas mikroskoopilla selvästi näkyvien juovien takia. Lihassolut ovat monitumaisia, pituudeltaan 1 - 40mm ja paksuudeltaan 0,01 - 0,1mm. Lihassolujen tumat sijaitsevat solun pinnassa solukalvon alla. Jokaista lihassyytä ympäröi pehmeästä sidekudoksesta muodostunut verkkomainen tukirakenne, endomysium. Endomysiumin tehtävänä on välittää lihassyiden supistumisvoima eteenpäin. Solut ovat ryhmittyneet solukimpuiksi eli lihassyykimpuiksi, joita ympäröi myös sidekudoskalvo, perimysium. Perimysiumin keskeinen tehtävä on antaa lihakselle rakenne, sekä välittää edelleen jänteille perimysiumista tuleva lihassyiden supistusvoima. Useat rinnakkaiset lihassolukimput muodostavat itse lihaksen ja myös tätä kokonaisuutta ympäröi paksu kalvomainen sidekudos, epimysium. Lihasolujen sanotaan kuuluvan samaan motoriseen yksikköön silloin kun niiden saama supistuskäsky tulee samalta liikehermolta. Lihassolujen sisällä on aktiini- ja myosiinifilamenttien muodostamia pitkittäisiä myofibrillejä. Myofibrilleissä ovat peräkkäin asettuineina ns. Z-levyjen välissä n. 2,5µm pitkiä sarkomeerejä. Yksi lihassupistus voi kestää vain n. 0,1s. Lihaksen supistuessa yksittäiset sarkomeerit lyhenevät, kun aktiini- ja myosiinifilamentit liukuvat toistensa lomitse. Hermoimpulssi aiheuttaa lihassolun supistumiseen johtavan reaktion. Lihassolun lepopotentiaali häviää ja solukalvon jatkeina olevat T-putket kuljettavat sähköisen viestin syvemmälle lihassoluun. Tämän seurauksena solulimaan vapautuu kalsium-ioneja solulimakalvostosta, jotka reagoivat aktiinin pinnalla olevan säätelijäproteiinin kanssa ja siirtyvät sen jälkeen syrjään myosiinin sitoutumiskohtien päältä. Näin myosiini ja aktiini pääsevät reagoimaan keskenään ja lihas supistuu. Poikkijuovaisia lihaksia on kahta tyyppiä: Tyypin yksi lihassolut sisältävät paljon mitokondrioita, ne ovat ohuempia ja hitaampia. Energia tulee aerobisesti. Soveltuvat parhaiten pitkäkestoiseen suoritukseen. Väri on yleensä punainen, koska lihassoluissa on korkea myoglobiinipitoisuus. Muun muassa selän ojentajalihas kuuluu tyypin yksi lihassoluihin. Tyypin kaksi lihassoluissa on vähän mitokondrioita ja ne ovat paksuja sekä nopeita. Lihaksen käyttämä energia tulee anaerobisesti pääosin glykogeenista. Sopivat lyhytkestoiseen räjähtävään toimintaan. Tämän vuoksi ne painavat vähemmän kuin muut yleisimmät solut, esimerkiksi rasva- ja aivosolut. Väriltään yleensä valkoisia. Näitä lihaksia ovat mm. silmänliikuttajalihakset. Useimmissa lihaksissa on sekaisin sekä hitaita että nopeita lihassoluja.  <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lihaskudokset">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.tohtori.fi/?page=5084038&id=5288570">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://sun.ylojarvi.fi/mutala/projektit/ihminen/lihakset.html">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.solunetti.fi/fi/histologia/poikkijuovainen_lihas/">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://ffp.uku.fi/intro/lihasja.htm">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://forum.ufs.fi/showthread.php?t=2131">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.medicine.oulu.fi/anat/files/materiaali/avoin_yo_2007/akk2007_lihas_small.pdf">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.vinttikoira.fi/artikkelit/lihas_ja_selkavauriot.htm">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://fi.wiktionary.org/wiki/lihas">lihas</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="">lihas</a> tietoutta löytyy täältä.  <a href="http://www.geocities.com/hidaskasi/">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000284">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.aktivofysio.fi/hieronta.shtml">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.suomenyritykset.fi/pikahakuyritykset.php?hakusanat=hieronta">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.ladyjohanna.com/massage/index.htm">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.tuf.fi/html/hieronta.html">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.nicehouse.fi/makuuhuo/seksi/eros.htm">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.webinfo.fi/fysioterapiahierontajahoidot/">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.activa.fi/">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä ja <a href="http://www.suomenyritykset.fi/toimiala/Hierontaa/">hieronta</a> tietoutta löytyy täältä.  Gauthier-hieronta eli ISG-terapia Suomalaisnaisen elämäntyö yhdistää perinteet ja uuden tiedon Myomassologia tarkoittaa vapaasti suomennettuna lihashirontatiedettä. Irene Simonen-Gauthier on opiskellut myomassologiaa ja lukuisia eri hoitotekniikoita ja koonnut niistä parhaat palat. Tätä kutsutaan Gauthier-hieronnaksi Irene Simonen-Gauthierin sukujuuret ovat lähtöisin Vesannolta Pohjois-Savosta, josta hänen vanhempansa muuttivat USA:han vuosisadan alussa. Hänen isoäitinsä oli kansanparantaja “Raatikon mummo” Savossa. Myös isänsä vaikutuksella hän sai jo lapsena tietoa kansanparannuksesta, yrteistä ja muista suomalaisista hoidoista, joita hänen isoäitinsä oli Suomessa tehnyt. Alkusysäyksenä luontaislääketieteelliselle alalle suuntautuminen oli Simonen-Gauthierin vakava sairastuminen heinäallergiaan, jota hoidettiin luontaisin keinoin. Hän valmistui hierojaksi Detroitissa vuonna 1956 ja perusti oman hierontakoulun Michiganiin vuonna 1974. Irene Simonen-Gauthier on kirjoittanut hieronnan oppikirjan The Science and Practise of Myomassalogy vuonna 1989. Lisäksi hän opettaa hieronnan tekniikoita eri puolilla USA:ta Simonen-Gauthier on myös perustajajäsen International Myomassethics Federationissa, eli hierojien ammattiliitossa USA:ssa. Järjestö keskittyy koulutuksen valvontaan ja oman alansa opastukseen. Perinteitä ja uusia keksintöjä Gauthier-hierontatekniikka on saanut jo vahvan jalansijan Suomessa erilaisten hierontahoitojen joukossa. Sen perinteisen hieronnan osuudesta ja muiden hierontekniikoiden soveltamisesta siihen ovat niin hoitajat kuin asiakkaat antaneet todella hyvää palautetta. Jorma Rissanen on tuonut Gauthier-hieronnan Suomeen jo vuonna 1983 muutettuaan USA:sta takaisin. Hän alkoi kouluttaa Gauthier-hierontaterapeutteja vuonna 1989, ja tätä työtä hän on jatkanut Jyväskylästä käsin hierontakouluttajana monella paikkakunnalla ympäri Suomea. Gauthier-hierontaterapeutti taitaa erilaisia hoitomenetelmiä, esimerkiksi klassisen hieronnan, refleksologian, koko kehon tasapainoituksen, kasvohoidot, kehon mekaniikan, lihasten kahdenpisteen rentoutuksen, lämpöhoidot ja kuivakuppauksen. Gauthier-hieronta auttaa kohti terveyttä, mutta kehon terveyden ylläpitämiseksi sitä pitaäisi käyttää säännöllisesti, ennalta ehkäisevänä hoitomuotona. Terveyttä voidaan ylläpitää pitämällä kehon eri järjestelmät toiminassa ja auttamalla sitä vapsutumaan kuona-aineistaan. Gauthier-hieronnan avulla voidaan auttaa kehon kaikkia eri järjestelmiä, esimerkiksi energioiden virtausta, rauhasten toimintaa ja ruonsulatusta. Nämä vaikutukset saadaan aikaan erilaisilla Gouthier-hieronta ja hoitomenetelmillä. Nämä menetelmät eivät kuitenkaan ole vastaus kaikkiin terveysongelmiin. Oikea ravinto ja kehon myrkkyjen poistaminen on aivan yhtä tärkeää. ISG-hieronta terapeutit ry Irene Simonen Gauthier hierontaterapeutit ry on perustettu vuonna 1993. Sen jäsenmäärä on noin 80 ja yhdistyksen tavoitteena on toimia ISG-hierontaterapeuttien edunvalvontajärjestönä. Puheenjohtaja Jorma Rissanen Gauthier-hieronnan opettaja Kauppakatu 18 C 36 40100 Jyväskylä Puh. 014-262 557 </font></body>